Ajatusta, että nukkuva ihminen on samanaikaisesti kaupallinen kuluttaja, olisi vielä vähän aikaa sitten pidetty absurdina. Monet seikat kuitenkin puoltavat näkemystä, että myös nukkumisesta on muodostunut osa kulutuskulttuuria, ja olemme asiakkaita unen markkinoilla.
∗∗∗ NUKKUMINEN VS. 24/7-KULUTTAMINEN? ∗∗∗
Jonathan Craryn mukaan nukkuminen on selkeässä ristiriidassa 24/7-yhteiskunnan arvojen kanssa, koska unessa oleva ihminen vaikeuttaa materiaalisten ja immateriaalisten tuotteiden esteetöntä tuotantoa, liikkumista ja kulutusta.1 Käänteisesti voidaan ajatella, että nukkuminen on ainoa tapa päästä hetkeksi eroon vaatimuksesta olla aktiivinen kuluttaja. Mutta onko unikaan enää vapaa kaupallisuuden rasitteista?
Kieltävän vastauksen tälle tuovat matkailu ja matkapaketit, joissa pyrkimyksenä on – ei vain hyvän unen eikä edes täydellisen unen vaan – “superunen” saavuttaminen. Esimerkkejä unituristin matkakohteista löytyy Suomestakin.
∗∗∗ SUPERUNEN METSÄSTYS ∗∗∗
Anu Valtonen ja Johanna Moisander kirjoittavat “superunen metsästyksestä”.2 “Superunella” tarkoitetaan unta, jonka veroista ei määritelmällisesti voi saavuttaa kotona, vaan siihen on sisällyttävä tiettyjä erityispiirteitä: uniturismi, kokemusten kerääminen ja kulutuskulttuuri.
“Superunta” voi ensinnäkin yrittää tavoitella uniturismin kautta. Matkakohteet valitaan sen perusteella, mitä mahdollisuuksia ne tarjoavat nimenomaan nukkumiselle. Kyse saattaa olla vaikkapa eksoottisista majoitusmuodoista kuten lasi- tai lumi-igluista, jäähotelleista, puihin rakennetuista hyvin varustelluista majoista, luolista ja niin edelleen.
Kenties merenalaisiakin unihotelleja on olemassa esimerkiksi sukellusveneissä tai tulevaisuuden upotettavissa kapseleissa.3 Mukavuudenhaluisimmille unituristeille on toki tarjolla myös perinteisempiä viiden tähden kohteita.
∗∗∗ KOKEMUSTEN KERÄÄMINEN ∗∗∗
Toiseksi “superunen” metsästämisestä on tullut Valtosen ja Moisanderin mukaan huvia ja viihdettä, jännitystä sekä kokemusten hankkimista, joten kodin tutussa ja turvallisessa makuuhuoneessa se ei onnistu. Yöpymisen ei tarvitse aina edes olla miellyttävää, sillä CV:ssä voi näyttää hyvälle, mikäli “superunta” on tavoiteltu huomiota herättävän vaikeissa olosuhteissa.
∗∗∗ KULUTUSHALUN KOHDE ∗∗∗
Kolmanneksi nukkuminen ei ole enää yksityisasia tai perheen sisäinen asia, kuten on ollut tapana ajatella, vaan siitä on muodostunut markkinoitavissa oleva tuote, jolla on taloudellista arvoa. Koska “superunesta” on Valtosen ja Moisanderin mukaan muodostunut kulutushalun kohde, se myös noudattaa kulutuskulttuurin yleisiä lainalaisuuksia.
Kaupallistuminen ohjaa kulutushaluja kohti uneen liitettäviä fantasioita ja lupauksia huvista ja hauskuudesta, mutta samalla ne saattavat toimia jopa esteenä hyvän yöunen saavuttamiselle.
Takana ovat siis ajat, jolloin nautimme unesta vain olentoina, jotka tarvitsevat säännöllistä lepoa, sillä nyt olemme kulttuurissamme asiakkaita unen markkinoilla.
∗∗∗ GLAMPING JA VIIDEN TÄHDEN MUKAVUUDET ∗∗∗
Kulutuskulttuuria edustaa mielestäni osuvasti viime vuosien trendi ulkoilmaretkeilijöille: glamping (glamorous camping) eli suomeksi ylellisyysretkeily. Ulkoilmaretkeilystä on siis mahdollista nauttia ilman, että joutuu samalla luopumaan ylellisyydestä. Matkakohteet tarjoavat parhaimmillaan korkeatasoista henkilökohtaista palvelua, jonka tarkoituksena on tehdä vierailusta täydellinen, miellyttävä ja unohtumaton.
Tarjolla olevat viiden tähden mukavuudet ylittävät moninkertaisesti perusretkeilijän odotukset, ja mahdollisuus hyödyntää modernia teknologiaa on itsestäänselvyys.4
∗∗∗ JURTIT, TIIPIIT JA LUMILINNAT ∗∗∗
Ylellisyysretkeilijöille on tarjolla majoitusta muun muassa jurtissa, tiipiissä, kapselissa, iglussa, puuhun rakennetussa majassa ja lukuisissa erilaisissa teltoissa, ja – kuten mainoksissa kerrotaan – samalla läsnä ovat hiljaisuus ja rauhallisuus, yksityisyys, raitis ilma ja rikkomattomat luonnonnäkymät. Esimerkkejä kohteista löytyy niin maailmalta kuin Suomestakin.5
∗∗∗ UNITURISMI JA IGLUT ∗∗∗
Yhtenä esimerkkinä Suomesta on Saariselän Kakslauttanen, joka tarjoaa majoittumiseen muun muassa lasi- ja lumi-igluja. Lasi-iglut ovat huoneenlämpöisiä ja lasinen katto mahdollistaa revontulten ja tähtitaivaan näkymisen. Igluissa on wc ja neljän hengen igluissa on lisäksi oma suihku. Lasi-iglut ovat käytössä elokuun lopulta huhtikuun loppuun.
Erityisesti unituristeille on Kakslauttasessa tarjolla lumi-igluja, joissa “[Y]öpyminen on mieleenpainuva kokemus. Vain harvoin ihminen nukkuu niin makoisesti kuin jäänviileässä iglussa, joka eristää pienimmätkin ulkoilman äänet. Ja vaikka ulkona pakkanen huitelisi neljässäkympissä, on lumi-iglussa aina tasaiset -3 – -6 celciusastetta. Meiltä saat kaikki varusteet lumi-iglussa yöpymistä varten, kuten untuvamakuupussin.”6
Glamouriakin Kakslauttasessa on, sillä siellä kuvattiin hiljattain erään kansainvälisen muotitalon syksyn mallisto.7
∗∗∗ UNITURISMI JA REVONTULIVAHDIT ∗∗∗
Uniturismin myötä on syntynyt myös aivan uudenlaisia työpaikkoja vai mitä sanotte revontulivahdista? Rovaniemeläinen “[i]glukylä sijaitsee mäntyjen kehystämällä aukiolla, tarpeeksi kaukana kaupungin valoista, joten olosuhteet revontulten ja tähtitaivaan tarkkailuun ovat ihanteelliset. Saat nukkua levollisesti revontulivahtiemme päivystäessä puolestasi: Kun heräät revontulihälytykseen, voit vain nostaa katseesi kohti yötaivasta ja nauttia näkemästäsi peiton alta käsin.”(8,9)
∗∗∗ LOPUKSI ∗∗∗
Tämä oli neljäs ja toistaiseksi viimeinen kirjoitukseni nukkumisesta, unimarkkinoista ja uniturismista. Samaan aikaan kun ilmastonmuutos huolestuttaa tutkijoita, kansalaisia ja päättäjiä, on vaikea asettua puoltamaan huvi- tai ylellisyysmatkailua, tapahtuisikin se sitten osin nukkumisen ja luonnosta nauttimisen nimissä.
Täydellistä paremman unen metsästäminen on puolestaan kuin mainos “unettavista peitoista, ihoa ja unta hellivistä vuodevaatteista sekä luonnon tunnelmaa huokuvista sängyistä”, fantasia, jonka kautta kaupallisuus pyrkii yhä syvemmälle henkilökohtaisen ja intiimin elämän alueelle.
LÄHTEET, VIITTEET
1. Crary Jonathan: 24/7: Late Capitalism and the Ends of Sleep. Verso, 2013
2. Valtonen Anu, Moisander Johanna: “‘Great Sleep’ as a Form of Hedonic Consumption.” In NA – Advances in Consumer Research, Vol. 40, eds. Zeynep Gürhan-Canli, Cele Otnes, and Rui (Juliet) Zhu, Duluth, MN: Association for Consumer Research. 436-441. 2012
3. Kts. kapseleista esim. Podtime, Designbuzz
4. Lickus Jay: Have You Ever Been ‘Glamping?‘ Huff Post 03/112015
5. Kts. esim. Glampingia Australiasta, Levin iglut, Kemin lumilinna
6. Kakslauttasen lumi-iglut
7. Nyt 31.8.2015
8. Lasi-iglut, Arctic SnowHotel
9. HS verkkosivu 14.9.2015