Heinäkuun alussa uutisoitiin¹, kuinka somen eli sosiaalisen median aiheuttamat univaikeudet ovat vieneet viime vuosina nuoria suomalaisia huippu-urheilijoita psykiatrien vastaanotoille. Kyse oli 14-16-vuotiaista tytöistä ja pojista, jotka valvoivat somen parissa jopa aamuyön tunneille saakka. Todella huonosti nukkuvien huippu-urheiluyksikön tukiurheilijoiden määrä on ollut kasvussa viimeisten kuuden vuoden aikana, ja vastaanotolle päätyneitä nuoria on ollut enemmän kuin kymmenen, mutta ei useita kymmeniä, kuvasi olympiakomitean vastaava lääkäri.
Yöllinen valvominen huomattiin myös Sotshin olympialaisissa. Uutisessa todetaan myös, miten sosiaalisen median ja netissä surfailun ohessa myös mm. stressi, myöhäiset ottelut ja pelimatkat, aikaero ja stressi lisäävät univaikeuksia. Harvalla on totaalista unettomuutta, ja suurin ongelma on epäsäännöllinen unirytmi. Nuoret urheilijat ovat aamuisin väsyneitä, mikä lisää loukkaantumisriskiä, eikä harjoittelu maistu.
∗∗∗
Amerikkalaisen v. 2008 julkaistun tutkimuksen mukaan keskiverto 12-vuotiailla on kaksi elektronista laitetta (tv, tietokone, puhelin, musiikkisoitin) makuuhuoneessaan, ja 18-vuotiailla jo 4 kpl. Muutamassa vuodessa tilanne on muuttunut entisestään, sillä kevään ja kesän aikana on ollut luettavissa², miten mobiilimedia kuuluu jo 5-vuotiaiden lasten arkeen. Lyhyessä ajassa älypuhelin on korvannut tietokoneen, sillä “se kulkee mukana ja siinä on kaikki”.
Erään suomalaisen tutkimuksen mukaan mobiililaitteet ja netin käyttö niillä on hankalampaa hallita kuin tietokoneiden käyttö. Nykyisin oma älypuhelin hankitaan yhä nuoremmille lapsille, ja se on yleinen jo ekaluokkalaisilla, “koska kaikilla kavereillakin on”. Sähköisiä medioita käytetään samanaikaisesti useita, ja tähän voi liittyä kofeiinia sisältävien virvoitusjuomien käyttö, jonka unta häiritsevistä vaikutuksista kirjoitin kahdessa edellisessä blogimerkinnässäni.
Liiallisesta pelaamisesta, somesta ym. kärsii koulu, kavereiden kanssa ulkona oleminen, harrastukset. Uutisen mukaan vanhempien olisi vedettävä raja myös älypuhelimen käytön pelisäännöille, ml. unirytmi, pelaaminen, mitä tietoja jakaa itsestään. Myös urheilijoiden kohdalla on ehdotettu älypuhelimien ottamista pois yön ajaksi, ja että vanhempien tehtävä olisi ohjata nuoret nukkumaan riittävän ajoissa.
∗∗∗
Anna Sofia Urrila ja Anu-Katriina Pesonen³ löytävät tukea vanhempien määrätietoisen toiminnan vaikutukselle uniongelmien ehkäisyssä, sillä ne nuoret, joiden vanhemmat määrittelivät heidän nukkumaanmenoaikansa, menivät aikaisemmin nukkumaan, nukkuivat enemmän eivätkä kokeneet itseään niin väsyneiksi kuin nuoret, joiden vanhemmat eivät toimineet näin. Em. tutkijoiden artikkeli kuvaa tiiviissä muodossa kattavasti muutoksista nuoruusikään saapuvien nukkumisessa ja ottaa huomioon sähköisen median vaikutuksen. Suosittelen sen lukemista asiasta kiinnostuneille; artikkeli on luettavissa sähköisenä versiona, tiedot löytyvät lopusta.
∗∗∗
Urrilan ja Pesosen mukaan sähköisen median, älypuhelinten käytön ja esim. pelaamisen ohessa nuoruusikäisen nukkumiseen vaikuttavat ensisijaisesti toki muut tekijät. Biologisista syistä johtuen nuoruusikäisen (n. 12-22-vuotiaiden) vuorokausirytmi siirtyy n. 1-3 tuntia myöhemmäksi lapsuuteen verrattuna. Toiseksi heillä on kasvanut kyky sietää valvomista ja ns. unipainetta.
Lisäksi nuorten yleisesti kokemalla stressillä on vaikutusta, ja erään ruotsalaisen tutkimuksen mukaan stressi selittää huomattavasti suuremman osan nuorten univaikeuksista kuin liikuntatottumukset tai vaikkapa kofeiinin käyttö. Unohtaa ei saa myöskään ympäristön vaikutusta mm. kaveripiirin, koulun ja harrastusten välityksellä. Kaiken kaikkiaan nuoruusikä on valtavien fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten muutosten kausi.
∗∗∗
Entä mikä nimenomaan sähköisen median käytössä ja ruutuajan kasvussa aiheuttaa unettomuutta? Tiedämme omasta kokemuksesta, miten internetin laaja tarjonta nukkumaanmenoajan lähestyessä tai jo vuoteessa ollessa voi kiihdyttää ajattelua, mikä jatkuu vielä valojen sammuttamisen jälkeen. Samalla tavalla nuorilla fysiologinen aktivoituminen saattaa pidentää nukahtamisviivettä ja siirtää nukkumaanmenoaikaa myöhemmäksi.
Toisena merkittävänä tekijänä on melatoniinin eritys, jota vaikkapa puhelimen ruudusta heijastuva valo ehkäisee. Tämä antaa elimistölle viestin, ettei vielä ole nukkumaanmenon aika. Tarkoitukseni on kirjoittaa melatoniinista myöhemmin tarkemmin, mutta se voi olla jo tuttu toisilla nimillä yö- tai pimeähormoni. Melatoniinin vaikutus unen saantiin on ratkaisevan tärkeä.
∗∗∗
Alkuvuonna HYKS:ssä nuorisopsykiatrian unikoulutuspäivässä pitkän linjan unitutkija Outi Saarenpää-Heikkilä korosti vanhemmuuden merkitystä lasten ja nuorten nukkumisessa. Hänen mukaansa tietokoneet, tv:t ja muut laitteet eivät kuulu makuuhuoneeseen ja ruutuajalle on oltava selkeät säännöt.
Kohtaan omassa työssäni unettomuudesta kärsiviä varhaisnuoria, jotka käyttävät tietokonetta tai puhelinta juuri ennen vuoteeseen menoa, ja mikäli uni ei tule, ottavat sen uudestaan käyttöön. Mikäli vanhemmat olisivat tietoisia unettomuudesta, heidän tuellaan ongelmaa voisi ratkaista pitkälle jo kotioloissa.
∗∗∗
Yksilöllisten univaikeuksien syntyyn vaikuttavien tekijöiden riittävän kattava tutkimus voi olla mahdotonta kertaluontoisella vastaanotolla unihoitajan tai lääkärin luona, vaan vaatii useita tapaamisia. Esimerkiksi pitkäaikaisen unettomuuden taustalla voi olla fysiologinen ylivireystila, jonka alkusyy on jo unohtunut tai täysin tuntematon.
Nyrkkisääntönä ensimmäisen tapaamisen sisällöksi on kuitenkin unenhuoltoa koskevien tekijöiden* läpikäyminen, sillä se antaa tietoa nukkumaanmenoa edeltävästä toiminnasta ja mm. nukkumisympäristöstä. Yksinkertaisin selitys saattaa olla riittävä – Occamin partaveitsi pätee tässäkin – eikä uniongelman selvitys vaadi ensimmäiseksi laajaa tutkimusta uniklinikalla.
VIITTEET
¹ YLE Uutiset 4.7.2014
³ Urrila A S, Pesonen A-K: Nuorten unen erityispiirteeet ja ongelmat. Suomen Lääkärilehti 40/2012
http://www.potilaanlaakarilehti.fi/site/assets/files/5307/sll402012-2827.pdf
* Kts. esim. Suomen unihoitajaseuran sivut
http://unihoitajat.fi/tietoa-unesta/unen-huolto/