Käsittelin ensimmäisessä 24/7-yhteiskuntaa koskevassa kirjoituksessa kaupallisuuden asettamia haasteita nukkumiselle. Yöunemme pituus on vuosien kuluessa lyhentynyt, mutta yhä toistaiseksi nukkuminen on este, jota myöhäiskapitalismi ei ole kyennyt ohittamaan. Toisaalta myös unesta on onnistuttu tekemään kauppatavara, mikä koskee erityisesti nuoria.
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan Uusi oppiminen -selvityksessä 1990–2000-luvulla syntyneet koululaiset luokitellaan nettisukupolveen kuuluviksi, ja heidän väitetään olevan ensimmäinen todella globaali ikäluokka. He ovat ns. diginatiiveja, joiden arki on jo pienestä alkaen kytkeytynyt osaksi teknologiaa, maailmanlaajuisia tietoverkkoja ja sosiaalisia verkostoja. He odottavat viihde-elementtejä ja pelaamista työelämässä, koulutuksessa ja sosiaalisessa elämässään. Ystävyyssuhteet muodostetaan verkossa ja kanssakäymiseltä odotetaan nopeaa rytmiä. 1
∗∗∗
Suomessa yli 95 % lapsista käyttää vapaa-ajallaan teknologioita päivittäin, mutta heistä alle 40 % käyttää niitä työskentelyyn ja oppimiseen koulussa, muu on lähinnä viihdekäyttöä. Tosielämän tapahtumat, jotka eivät toteudu verkossa, kadottavat vähitellen merkitystään, sillä joka päivä ympäri vuorokauden – 24/7 – tarjolla on digitaalista sisältöä, joka on kiinnostavampaa kuin oma elämä, houkuttelevampaa kuin se, hauskempaa, yllättävämpää.
Mediakasvatusseuran mukaan viihteen ohella myös kuluttaminen sisältyy teknologian käyttöön nuorilla. Mainonta ja markkinointi ulottuvat kaikkeen toimintaan ja viestimiin. Tuotteiden hankinta ja maksaminen tapahtuvat arkisessa digitaalisessa ympäristössä. Tuotteet ovat helpommin ja nopeammin saatavissa ja uusia tuotteita lanseerataan jatkuvasti.2
∗∗∗
Suomen Akatemian Mind the Gap -hankkeessa (2013–2017) on tarkoitus tutkia, millaisia kuiluja ja epäjatkuvuuksia vallitsee diginatiivien ja koulun välillä. Yksi kirjoitukseni kannalta kiinnostava kysymys koskee sitä, mitä intensiivinen teknologian käyttö ja sen seuraukset tekevät nuorten aivoille ja kognitiolle. Löytämieni tietojen perusteella nuorten nukkuminen ei sisälly tutkimukseen.3
∗∗∗
Nuorten nukkumisen muutoksista on kuitenkin tuoretta tietoa toisaalla. Vastikään julkaistussa suomalaistutkimuksessa havaittiin nuorten unettomuuden kaksinkertaistuneen viimeisten 20 vuoden kuluessa. Muutoksen taustalla arvellaan olevan lisääntynyt ruutuaika (puhelin ja muut mobiililaitteet, tietokoneet, pelit jne.) ja kofeiinipitoisten juomien käytön kasvu. Myös muilla elintavoilla uskotaan olevan merkitystä. 4
∗∗∗
Jonathan Craryn väite unen kaupallistumisen uhkasta pitänee paikkansa myös nuorten kohdalla, mahdollisesti jopa suuremmassa määrin kuin vanhemmalla ikäpolvella. Vaikka nuoret osaavat suhtautua netin tarjontaan myös kriittisesti, usein kiinnostus kohdistuu viihteeseen. Mainonta ja markkinointi hämärtävät todellisen ja virtuaalisen rajaa. Päinvastaisista houkutuksista huolimatta nukkumiseen olisi kiinnitettävä riittävästi huomiota. Vanhempien ja kasvattajien suuri merkitys muutoksen tukena nousee esille.
∗∗∗
Chris Markerin elokuvarunoelmassa Kiitorata (La Jetée, 1962) “The camp police spied even on dreams”. Elokuvassa etsittiin koehenkilöitä, jotka olisivat psyykkisesti ja fyysisesti riittävän vahvoja kestämään menneisyyteen suuntautuvan aikamatkailun rasituksen. Valituilla tuli olla myös tavanomaista vahvempi mielikuvien maailma, jotta nykyhetkestä irtaantuminen onnistuisi.5
∗∗∗
Kenties tarvitsisimme samankaltaista vahvuutta kuin Markerin luomat hahmot. Kykenisimmekö siten ottamaan nykyisessä 24/7-maailmassa askeleen taaksepäin aikaan, jolloin vielä nukuimme riittävästi? Nuoret yli yhdeksän tuntia yössä ja me aikuiset kahdeksan tai luontaisen tarpeemme mukaisesti? Emme antaisi kiireen ja kaupallisuuden asettamien vaatimusten häiritä untamme.
LÄHTEET:
Jonathan Crary: 24/7: Late Capitalism and the Ends of Sleep. Verso, 2013.
http://www.versobooks.com/books/1570-24-7
VIITTEET:
1. Uusi oppiminen (pdf-tiedosto). Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 8/2013, s. 70, 94.
2. Nuorten mediamaailma pähkinänkuoressa (pdf-tiedosto). Mediakasvatusseura ry., 2013, s. 19.
3. Mind The Gap -tutkimusryhmän blogikirjoitus: “Tutkimuksen tarkoitus”
4. THL:n tiedote 11.11.2014: “Koululaisten uniongelmat kaksinkertaistuneet 20 vuodessa”
5. Mahdollisesti tunnetumpi Terry Gilliamin 12 apinaa käyttää lähtökohtanaan samaa Markerin kirjoittamaa tarinaa.